sunnuntaina, maaliskuuta 12, 2006

Godfrey Reggio : Naqoyqatsi (2002)






Virgil Widrich: Fast Film (2003)


Outa-projekt (live)

3 Comments:

Blogger rajatonvimma said...

Muutama sekava ja harkitsematon sana Reggio Godfreyn elokuvasta Naqoyqatsi (2002).

Vapaasti suomennettuna elokuvan nimi Naqoyqatsi tarkoittaa Hopi intiaanien kielellä väkivaltaa elämänä (A life of killing each other). Erityisesti nykyhetkeen tulkittuna se tarkoittaa sivilisoitunutta väkivaltaa (interpreted as civilized violence). Sivilisoitunut väkivalta? Emmekö silloin puhu jo kahdesta itsestään vastakkaisesta käsitteestä: sivilisaatiosta ja väkivallasta, mutta kuitenkin jostakin nyt niin tosi olevaisesta. Miten on mahdollista, että meidän ns. rationalisloogisen maailmankuvamme ja sivilisaatiomme ydin on juuri väkivallassa?

Kärjistettynä väitteenä sanon, että hyperkapitalistisyksilökeskeisen aikauden, siis tämän päivän ihmiset ovat vieraantuneet itseltään ja ympäristöltään niin, että kolonialisoituvat ja kolonialisoivat itsensä itseään vastaan. Ihmiset eivät elä inhimillistä elämää?

Materialistismystisen maailmanselityksen suuri mytologia, hyperkapitalistinen hegemonia korvaa inhimillisen yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuksen suuren kertomuksen. Henki ja aine on revitty erilleen. Jumalkuvat ja materialistisutooppiset mainosvalot ja -häly täyttävät tajunnan johdattaen ihmisiä pakenemaan omaa minäänsä ja kaltaisiaan. Ihminen vieraantuu täysin itseltään eläen ulkoisten luotujen tarpeiden ja halujen mukaista ihanne elämää. Ihmisen pahimmaksi peloksi muodostuu vieraantunut oma minä. Mieli ja henki materialisoituvat määrällisiksi, hallittaviksi, typistetyiksi määreiksi, kulutusyksiköiksi. Sivistys ja sivilisaatio materialisoituvat.

Yhteisöllistä voimaa julistavat uskonnolliset symbolit korvaantuvat uusilla. Rukousliput temppeleiden harjoilla vaihtuvat McDonaldsien I am loving it! iskulauseisiin, jotka lupaavat meille uutta maailmanselitystä ja lupausta yhteisöllisyydestä, ikuisesta nuoruudesta ja onnesta. Ikuisen taloudellisen kasvun harhat johdattavat ihmisyksiköitä kilpailemaan itseään ja muita vastaan, yksilöina ja vain yksilöinä. Todellisen minän tarpeet korvautuvat ulkoisilla materilistisutooppisilla mielikuvilla. Cogito Ergo Sum on korvautunut kulutuksen ja omistamisen olemassa olevaksi tekevän ideaalilla: Consume Ergo Sum! Possessio Ergo Sum! Kulutan ja omistan siis olen!

Ja mikä häpeä, kun hiljaisuuteen alennettu enemmistö keinotekoisessa hyvänolontunteessaan ilman suurintakaan epäilystä sisäistää omaa itseänsä vastaan olevat harhan rakenteet kunhan vain silmissä siintää edes pienikin lupaus jostakin suuresta "Kauniiden ja rohkeiden" kaltaisesta typistetystä inhimillisyydestä. Tunteet ja halut ulkoistuvat. Minussa ja meissä oleva heikkous ja pahuus projisoidaan toiseuteen, ulos minusta ja meistä, kasvottomiin ja uudelleen rakennettaviin ulkopuolisiin, "heihin", minä vs. sinä, me vs. he, minä vs. minä!

Onnea ja ihmisten välistä luonnollista yhteyttä eletään ulkoisuuden kautta. Ikuinen ulkoisen täydellistymisen odotus, vaikka kaikki on tässä ja nyt! Eskapismin maailmanmestarit!

Viime viikolla UPM-Kymmene irtisanoi 3000 työntekijää Suomessa. Kuusankoskella joka 10. työikäinen menettää työpaikkansa. Samanaikaisesti irtisanomisten tullessa julkisuuteen UPM-Kymmenen osakekurssi nousi yli neljällä prosentilla. Kasvoton suuryritys on rikkaampi kuin koskaan. Milloin yrityksistä tuli persoonia, oikeudellisia henkilöitä, ihmisyyden ulkopuolella eläviä itseään loputtomasti ruokkivia järjestelmiä? Kuka voi sanoa, että tämä kehitys on oikeudenmukaista?

Puhuiko Reggio Godfrey minulle eilen juuri tästä, kertoessaan tarinan sivilisoitununeesta väkivallasta?

2:10 ip.  
Blogger mayatra said...

noin perehtyneesti en aio kirjoittaa, kun oon töissä. Oon ajatellu tuon elokuvan nimen ja tyylin yhdistyvän juuri tuossa teknologisessa näkemyksessä mitä leffa oli pullollaan tietokonegrafikoineen, binaarikoodeineen, ja visuaalisoiduin ihmisin. Teknologia on sodan ja väkivallan sivutuote ja johdattunut siihen että siviilisoitunut väkivalta nykyisessä yhteiskunnassamme tarkoittaa sitä, että voit ohjuksella tappaa toisen satojen kilometrien päässä näkemättä suoraan aiheutettua tuhoa. Ei enää epäsivistynyttä likaista sisälmystäytteistä sotaa kentillä nuijin, pistimin tai kömpelöin konekivääreiden. Nyt ammutaan pommeja toimistoista, pidetään kahvitaukoa, katsellaan vähän viihdettä töllöstä jalat pöydällä ja odotetaan milloin "painetaan nappia" taas. t.vesa

9:38 ap.  
Blogger rajatonvimma said...

Sivistys on jossakin kulttuurissa oleva käsitys siitä, mitä tuon kulttuurin jäseneltä vaaditaan käytöksen ja opillisen tietämyksen suhteen, jotta häneen voidaan olla näissä suhteissa tyytyväisiä (http://fi.wikipedia.org/wiki/Sivistys, 14.3.2006).

Tämä wikipedian lyhyehkö sivistys-käsitteen määritelmä avaa uusia näkökulmia kysymykseen sivilisoituneesta väkivallasta. Voidaanko siis kärjistetysti sanoa, että juuri väkivallassa (suorassa ja epäsuorassa) on meidän länsimaalaisen sivistyksen arvopohjainen perusta?!

Olkoon tästä sivistykseen sidotusta väkivallasta julkisena esimerkkinä vaikka valtiollisten kunniamerkkien jakaminen Suomessa.

Suomen presidentit ovat myöntäneet 115 ulkomaalaiselle vaikuttajalle Suomen Valkoisen Ruusun suurristin ketjuineen. Suurristi ketjuineen on korkein ulkomaalaiselle myönnettävä kunniamerkki, ja sen antamisesta päättää aina tasavallan presidentti. Korkeimman kunniamerkin myöntäminen on aina diplomaattinen toimenpide. Sillä halutaan osoittaa kunnioitusta ja arvonantoa saajaa kohtaan:

1941 Göring, Hermann, Saksan valtakunnanmarsalkka

1942 von Ribbentrop, Joachim, Saksan ulkoasiainministeri
Romanian kuningas Mihai I.

1942 Japanin keisari Hirohito

1998 Sukanto, Tanato, Indonesian April-yhtymän johtaja (Suomen leijonan ritarikunnan komentajamerkki)

2005 Ollila, Jorma, Nokian pääjohtaja (Suomen Leijonan suurristin)

Selkeä kulttuurinen jatkumo, siis sivistykseemme näyttää kuuluvan kunnioitettavimpana osana suora ja epäsuora väkivalta ja epäoikeudenmukaisuus...

VOIKKAA FOR EVER!

11:37 ap.  

Lähetä kommentti

<< Home